torstai 25. lokakuuta 2012

Antti, nyt olen luovuttanut.

Luovutin. Mietin, että kerronko tämän ennen vai jälkeen vaalien? Kerron nyt ennen virallista vaalipäivää. Olen luovuttanut tämän kampanjan suhteen. En osaa pyrkiä ja pyrkyröidä. Olen huono kampanjoimaan itseäni, mutta lupaan, että olen ehdolla myös seuraavissa vaaleissa, mitä edessä on. Ainoa ehto on, että minut pyydetään ehdokkaaksi.

Tämä kampanja oli minulle käytännössä ensimmäinen, vaikka olin jo toista kertaa ehdolla. Ensimmäisellä kerralla olin armeijassa enkä kampanjoinut juuri lainkaan. Nytkään en kampanjoinut ainakaan liikaa, mutta jonkun verran silti. Seurasin läheltä ehdokkaita ympärilläni ja kaupungissani Rovaniemellä. Ihmisten tarmo on viimeisen kuukauden perustunut oman esilletuomisensa toistamiseen. Kyllästyin siihen tietyllä tapaa. Tämä kampanja kasvatti minua itseäni silti älyttömän paljon. Olen ymmärtänyt, että minä en halua tehdä mitään kahden kuukauden kampanjaa ja hymyillä valokuvissa sen jälkeen. Olkoon seuraavat vaalit, mihin minua kysytään ehdokkaaksi sitten vuoden, kahden tai viidenkymmenen vuoden päässä, on minun kampanjani jatkuvaa.

Minun kampanjani kohti seuraavia vaaleja on alkanut, se on elinikäinen. Käyn sitä kotona, toimistolla, töissä, harrastusmaailmassa, illanistujaisissa, baareissa, missä ikinä olenkaan. Kampanjani pääteema on puuttua epäkohtiin. En välttämättä ole kaupunginvaltuustossa sitä tekemässä ensi kaudella, ehkä jossain lautakunnassa, mutta ainakin olen edelleen ihmisten parissa. Siellä on mielestäni tehtävä suurimmat muutokset, siellä on puututtava epäkohtiin. Jos emme tee sitä ihmisten kanssa keskustellen, kansaa kuunnellen ja suurimman hyvän periaatteella, olemme vain yksiä kumileimasimia ja päännyökyttelijöitä vahvimman edessä.

Otsikoin kirjoitukseni ystävälleni, joka on tukenut minua vaalikampanjani aikana tarjoamalla vaalitoimiston (oman kämppänsä) käyttööni internetteineen ja ollut hyvänä tukena tänä syksynä, joka tuntuu olleen melko monille tutuille, kavereille ja myös minulle hyvin raskas erityisesti opintojen ja näin ollen yleisen hyvinvoinnin kannalta. Luovuttaminen sopii teemaan hyvin. Luovuttakaa jossain ja tehkää toinen asia hyvin, se riittää.

Itse käyn nyt opintojani itselleni parhaalla tavalla, siihen kuuluu, että viimeistelen vähintään yhden opintopisteen joka viikkoa. Mikäli teen viisi pistettä viikossa, suon itselleni viikon loman. Se sopii minulle rytminä.

PS. Jos jollakin on tarjota minulle töitä, ihan mitä tahansa, ottakaa yhteyttä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti