Suomalainen työntekijä käyttää keskimäärin 4,2 prosenttia
työajastaan sairaslomalla. Tästä kertyy tietenkin kuluja ja ne
kulut ovat tietenkin kerrannaisvaikutuksiltaan valtavat.
Työterveyslaitoksen arvion mukaan tämä menetetty työaika maksaa
kokonaisuudessaan kolme miljardia euroa.
Kolme miljardia euroa on säästötavoitteemme, mutta kuten kaikki
ymmärtävät, ei kaikkia sairauksia, tapaturmia ja loukkaantumisia
voida millään estää. Tällä hetkellä sairauspäiviin kuluvasta
summasta yritykset, kunnat ja valtiot kuittaavat kuluina reilun kaksi
miljardia ja Kela maksaa sairauspäivärahoja noin 900 miljoonaa
euroa vuosittain. Sairaslomapäiviä voidaan kuitenkin
vähentää.
Otamme tavoitteeksi vähentää yhden
prosenttiyksikön sairauspäivistä, jolloin laskennallinen säästö
olisi 750 miljoonaa. Tästä Kelan maksamina sairauspäivärahoina
valtio säästäisi reilun 200 miljoonaa euroa ja yrittäjät, kunnat
sekä valtio työnantajina loput eli noin 500 miljoonaa euroa.
Yrittäjien maksama yhteisövero suuremmista voitoista olisi
laskennallisesti vajaan 100 miljoonaa ja kuntien sekä valtion saama
hyöty näkyisi viivan päällä tilinpäätöksessä heti ensi
vuonna.
Näitä jättiläismäisiä summia ei kuitenkaan säästetä
pakottamalla ihmisiä sairaana töihin, maksattamalla ensimmäistä
sairauspäivää heidän omasta pussistaan tai muutenkaan väkisellä.
Nämä summat säästetään kannustamalla ihmisiä liikkumaan,
parantamalla työpaikkojen ergonomiaa, pitämällä työtahti
sopivana sekä johtamalla työntekijöitä paremmin.
Ihminen, joka luottaa pomoonsa viihtyy paremmin töissä ja kun
ihminen viihtyy töissä, hän ei ole sieltä turhanpäiten pois. Hän
ei myöskään kärsi työperäisestä uupumuksesta eikä muistakaan
henkisistä ongelmista niin usein kuin ihminen, joka ei viihdy
töissään. Johtajan ja alaisen välillä on oltava
keskusteluyhteys, niin syntyy luottamus. Tähän voimme
valtiollisella tasolla panostaa niin kehittämällä armeijan
johtamiskulttuuria, korkeakoulujemme opetusta kuin keskittymällä
myös valtionyhtiöiden toimintaan. Ehkäpä voisimme myös palkita
yrityksien inhimillisiä johtajia, jotka piiskan sijasta saavat
yhtiönsä nousuun keskustelukulttuurin tervehdyttämisellä.
Työtahti on monesti myös johtajista ja toki henkilöstöstä
itsestään kiinni. Siihen vaikuttavat monet tekijät tilauskannoista
työaikalainsäädäntöön, mutta työpaikoilla tavoitteena voisi
olla, että jokainen työntekijä ottaa ja työnjohtaja antaa sopivia
tavoitteita. Helpoin säästötoimien tavoitteista on kuitenkin
ergonomian parantaminen työpaikoilla. Liika istuminen, liian pitkät
työsessiot ilman taukoa, huonot tuolit, pöydät, näppäimistöt,
hiiret, koneet ja laitteet. Näitä parantamalla ja ergonomiaan
keskittymällä monet vaivat vähenevät. Pelkästään istumisen
vähentämisellä vähennettäisiin tuki- ja liikuntaelinvammoja,
jotka ovat tällä hetkellä erittäin suuri sairauslomapäivien
aiheuttaja.
Tuki- ja liikuntaelinvammoihin auttaisi myös liikunta. Tuskin
ihan kaikille tulee yllätyksenä, jos käytän esimerkkinä
Pekkaniska Oy:ta. (http://www.tekniikkatalous.fi/tyo/article74818.ece
ja http://www.rakennuslehti.fi/uutiset/uutiset/22867.html)
Linkkien takaa löytyy lisätietoa firman tuhlailevasta
rahapolitiikasta, jossa muun muassa tupakoinnin lopettamisesta saa
1000 euroa, maratonista 170 euroa, lenkkeilystä euron kilometriltä
ja työmatkapyöräilystä 0,25 senttiä kilometriltä matkan ollessa
vähintään viisi kilometriä suuntaansa. Summat voivat kuulostaa
hurjilta, mutta aika monta kilometriä saa vuositasolla duunari
juosta, että kulut ylittävät sairauspäivien kulut. Yksi
sairauslomapäivä maksaa nimittäin noin 350 euroa.
Ja miten
olisi, jos muutenkin sairastamisen suhteen otettaisiin käyttöön
porkkana eikä keppiä? Pomo voisi antaa alaiselleen parin päivän
sairasloman ilman työterveyslääkärin konsultaatiota, kun tuntee
alaisensa ja tietää, että tämän sanoessa olevansa kuumeessa, hän
on kuumeessa. Jäisi monet työterveyslääkärien palvelut
käyttämättä ja se, jos mikä säästäisi rahaa. Rahapalkintoja
terveistä vuosista tai liikunnasta sekä terveistä elämäntavoista
Pekkaniskan tapaan voisi myöntää aluksi ainakin valtio,
valtionyhtiöt sekä kunnat. Nämä toimisivat loistavana esimerkkinä
maamme muille yrityksille ja näin saisimme säästöt
rullaamaan.
Laskennallinen kumuloituva (kasaantuva) säästö
tähän mennessä: yli 400 miljoonaa euroa
- 100-150 miljoonaa
yksityisten terveydenhuoltopalveluiden Kela-tukien lakkauttamisesta
(200 miljoonan kokonaissummasta on vähennettynä terveisiin
elämäntapoihin ja parempaan julkiseen terveydenhuoltoon satsatut
rahat)
- 300 miljoonaa euroa sairauspäivien vähentämisellä
kehittämällä työpaikkoja joustavammiksi, liikunnallisemmiksi ja
keskustelevammiksi
Prahassa 19.2.2014
Ville Luotola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti