Tiedän, että
olette odottaneet tätä koko viikonlopun niin, että ette ole
pystyneet edes nukkumaan kunnolla ja olette kävelleet ympäri
asuntoa lopulta löytäen keinon nukuttaa itsenne. Osa teki sen
meditaation voimalla, osa viinalla kotona tai Teemun tarjoamana
Sotshissa ja osa käveli apteekkiin ja haki purkin pari pillereitä.
Tänään säästämmekin valtion rahoja pilleripurkkeja
pyörittelemällä. Kela korvaa lääkehoitoja vuosittain lähes 1,3
miljardilla eurolla.
(http://raportit.kela.fi/ibi_apps/WFServlet?IBIF_ex=NIT137AL
klikkaa: ”luo raportti”) Se on sinällään ihan oikein tehty,
kyllä kansaa on hyvä lääkitä, kun vaivoja on. Tässä on vain
pari epäkohtaa. Ensinnäkin, helpoimmin kitkettävänä epäkohtana
minulle näyttäytyy se, että valtion tukiessa lääkkeiden hintoja
noin isoilla summilla, tienaavat lääkkeiden myyjät, apteekkarit,
valtavia tuloja. Toisena epäkohtana voisi todeta, että ihmisten
elintavat altistavat tietyille sairauksille. Ehkäpä pienehköt
satsaukset kevyen liikenteen väyliin, lähiliikuntapaikkoihin ja
miksi ei vaikkapa parin tunnin liikunta työpäivän ohessa toisi
yhteiskunnalle valtavia säästöjä.
Mutta näiden edellä mainitsemieni liikunnallisten keinojen
ollessa täysin mahdottomia ja liian kalliita (pelkästään sydän-
ja verisuonitaudit maksavat työpanoksen menetyksenä vuosittain
Suomessa noin 1,1 miljardia euroa...), palatkaamme apteekkarien ja
valtion lääketukien yhdistelmään. Valtiomme tukee siis Kelan
kautta lääkkeiden ostajia lähes 1,3 miljardilla eurolla ja tämä
koko raha siirtyy siis lääkeyhtiöille, lääketukkureille sekä
apteekeille lukuunottamatta 8%:n arvonlisäveroa, joka lääkkeitä
ostettaessa maksetaan toki valtiolle. Lääkeyhtiöt vakuuttavat,
että heidän ottamansa korvaus lääkkeistä on kohtuullinen, sillä
tuotekehittelyyn palaa rahaa kuuleman mukaan miljardeittain.
Yhtiöille menevään summaan me emme juuri voi vaikuttaa, mikäli
valtiolla ei ole hurjaa paloa rakentaa omaa lääketehdasta.
Apteekkijärjestelmäämme me kuitenkin voimme vaikuttaa.
Tällä
hetkellä apteekkeja saa perustaa melkoisen selonteon päätteeksi
luvan saanut henkilö määrättyyn kuntaan tai kaupunkiin.
(http://www.fimea.fi/laakealan_toimijat/apteekit/apteekki-ja_sivuapteekkiluvat)
Nämä luvat ovat erittäin haluttuja, sillä apteekin perustaminen
on lähes varma tapa päästä kiinni isoihin rahoihin. Nopeasti
verotiedoista vilkaisten näyttäisi siltä, että Pelkosenniemellä
ja Savukoskella apteekkitoimintaa pyörittämällä tienaa vain noin
95 000 euroa vuodessa, mutta esimerkiksi Kemijärvellä jo
kohtuullisen mukavat 400 000 euroa vuodessa. Siinä sivussa Lapin
neljä suurituloisinta apteekkaria tienasivat yhteensä rapiat kaksi
miljoonaa euroa. Etelään päin mentäessä lukemat kasvoivat hiukan
ja esimerkiksi Keski-Suomen suurituloisin apteekkari tienasi vuonna
2012 vajaan 1,1 miljoonaa euroa.
Nämä summat ovat hurjia,
mutta toki apteekkeja kuuluu olla joka kunnassa ja niissä kuuluu
olla asiantunteva henkilökunta. Minun kysymykseni tässä
tilanteessa on, että miksi meillä ei voisi olla valtiollista
monopoliapteekkiverkostoa, Apteekki Oy:ta? Tällöin maamme
apteekkien tuotot voitaisiin jakaa työntekijöille rahtusen
parempina palkkoina ja ennen kaikkea kansalle esimerkiksi halvempina
lääkkeinä. Tai miksipä tuosta ei aluksi voisi tässä rajussa
talouskriisissämme ottaa valtiolle pienen siivun päältä. Kun
rupeaa ynnäilemään nykyisen noin 600 apteekkarin tuloja yhteen,
niin duunareina tämä porukka tienaisi arvatenkin noin parisataa
miljoonaa vähemmän ja silloinkin valtiollisen liikkeenjohtajina
tulotaso olisi varmastikin riittävä.
Toki pitää muistaa,
että lääkkeisiin käytetystä eurosta jää Apteekkariliiton
mukaan 61 senttiä lääketehtaille ja lääkealan tukkuliikkeille.
Näin ollen valtion kannattaa siis hetimiten, tai viimeistään
talouden lähtiessä nousuun, sijoitusyhtiönsä Solidiumin kanssa
miettiä lääkeyhtiöihin sijoittamista. Näkyipä tuo Orionkin
viime vuonna paukuttaneen miljardin liikevaihdolla 200 miljoonaa
euroa tulosta
(http://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/porssikurssit/osake/tulostiedot.jsp?klid=1930),
tuollaisilla tuottoprosenteilla ei tarvisi köyhän Suomen kansan
leikata mistään mitään.
Laskennallinen kumuloituva
(kasaantuva) säästö tähän mennessä: yli 550 miljoonaa
euroa
- 100-150 miljoonaa yksityisten terveydenhuoltopalveluiden
Kela-tukien lakkauttamisesta (200 miljoonan kokonaissummasta on
vähennettynä terveisiin elämäntapoihin ja parempaan julkiseen
terveydenhuoltoon satsatut rahat)
- 300 miljoonaa euroa
sairauspäivien vähentämisellä kehittämällä työpaikkoja
joustavammiksi, liikunnallisemmiksi ja keskustelevammiksi
- 150
miljoonaa apteekkijärjestelmän kansallistamisella valtion
monopoliketjuksi (yli 200 miljoonan säästöstä osa käytetään
lääkkeiden hintojen laskemiseen)
Prahassa 25.2.2014
Ville
Luotola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti